Pari kissoista pitävää tuttua ovat ottaneet asiakseen Virnamäessä pyörivien kissanpentujen pyydystäminen kaupungilta lainatun ansan avulla. Kissathan ovat sellaisia, että ne lisääntyy kovin helposti, jos ne ovat ulkona leikkaamattomana. Minä, Satsuma, tahtoisin vedota kaikkien kissanomistajien omatuntoon ulkokissojen leikkauksen puolesta. Kuulin nimittäin ihmiseltä kummallisista mielipiteistä joita kyseinen ongelman aiheuttaa paikallisihmisissä.
Ihmiseni ja hoitoihmiseni olivat tarkistamassa loukkua, kun paikallinen täti tuli kysymään mitä siellä puuhataan. Hän kertoi että ”söpönaamaisia kissanpentuja kyllä on näkynyt kuten jokaisena keväänä, mutta luonto kyllä korjaa ne talvella”. Eli kissanpennut ovat kuin jokakeväiset muuttolintuparvet lukuun ottamatta sitä, että ne eivät muuta etelään vaan kokevat kovemman kohtalon!
Villikissat eivät pärjää Suomen luonnossa ja sellaisen kohdatessaan tulisi olla yhteydessä paikallisiin eläinsuojeluviranomaisiin. Kissojen syöttäminen ja villikissaporukan ylläpito on pitkällä tähtäimellä huono idea. Parasta olisi saada kissojen jatkuva lisääntyminen kuriin. Kaikki kissat ansaitsevat kissamaisen lokoisat olot ja oman ihmisen.
Näin vakavaa asiaa tällä kertaa, ensi kerralla lupaan keventää. Tänään lähdetään kuulemma Sammattiin. Siellä on ehkä taas niitä pienikokoisia ihmisiä joilta saa hövelisti kaikkia nameja. Jee!
Satsuma
[ lisää kommentti ] ( 1 view ) | permalink |
( 3 / 76 )Moi taas ja kivaa viikonalkua kaikille!
Rasko poika sai sitten uuden kodin vaivaisen viikon etsinnän jälkeen. Se muutti lauantaina Helsinkiin uuden isännän luo. Sielläpäin missä se asuu on kuulemma hyvät lenkkimaastot. Olen tainnut itsekin siellä käydä kerran ja kovin oli ihanan hiekkainen rantameininki ja hyvät linnunkakkatarjoilut. Että onnea nyt sitten vain kovasti Raskolle ja hyvää elämää sinne Stadiin.
Nyt siis minä saan jälleen olla ainoa koira huushollissa ja olihan minua hiukan laiminlyötykin. Nyt sain jälleen aamulla kongin nakkitäytteellä. Viikon jouduin olemaan ilman, kun meille olisi voinut tulla riita siitä sillon kun meitä oli kaksi. Saan myös huomattavasti enemmän rapsutuksia ja helliä sanoja. Eli hyvä hyvä, takaisin päiväjärjestykseen. Naapuriin muutti toisaalta uus koira, joten ihan tylsäksi ei mennyt tämä kotielämäkään. Jatkan asunnon vahtimista. Teen sitä unissakin välillä niin, että jalat vain vispaa ilmaa. Päästän pieniä haukahduksia ja saatampa heilauttaa häntäänikin. Niin että ei tänne kyllä _kukaan_ uskalla tulla!
T: Satsuma, laumanvartija
[ lisää kommentti ] | permalink |
( 0 / 0 )Jahas,
Ei riitä se, että ihmiset lähtee reissuilleen ja tulee kotiin tosta vaan muilta elukoilta haisten, vaan nyt ne tuo tuliaisia kotihoitolaisia. Meille rantautui lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Rasko, eli n. kuusvuotias Viron seropi. Sen oma ihminen jätti sen jo puoli vuotta sitten hoitoon lähtiessään ulkomaille, mutta ei sitten tullutkaan hakemaan sitä takaisin. Hoitajat eivät pystyneet pojasta huolehtimaan ja niinpä se joutui Tallinnan tarhalle. Mukavat ihmiset kuitenkin laittoivat siitä kuvia ja tarinaa nettiin ja se etsi kotia sekä Rekkurescuen että Pelastetaan koirat RYn sivuilla. Mutta aika meinasi loppua ja lopetusuhka oli päällä ihan lähiaikoina. Niinpä minun ihmiseni sitten kuskasi pojan tänne jatkamaan kodin etsintää.
Ihan kivasti meille on mennyt. Kaveri tietty vie osan mun huomiostani ja se vähän ketuttaa. Sitten se on välillä aikamoinen häslä ja vähän liian kiinnostunut takapäästäni. Mutta ihan hyvin me pärjäillään. Vahditaan yhdessä tätä kämppää ja käydään lenkeillä. Koko ajan sen pitää jotain merkkailla, jota mä en ihan tajuu. Mutta kukas nyt noita miehiä voikaan tajuta.
Eli tälläistä täällä tänään..
Satsuma
[ 1 kommentti ] ( 8 views ) | permalink |
( 4 / 1 )On nämä lomat aika rankkoja koiraeläimelle. Ihmiset on kaikki päivät kotona ja nukkua ei pysty. Sitten vielä matkustellaan ympäri Suomenniemen ja on kaikenlaista äksoniä. Rupee jo hiljalleen oottelemaan jos noi menis takas töihin niin sais otettua vähän kiinni kauneusunisssa. Olen kuitenkin melko viehkeä koiratyttö ja sen salaisuus on runsas nukkuminen. Nukun vihreässä tuolissa, sängyn alla, selälläni jalat seinää vasten ja välillä ns. hyljeasennossa joka venyttää makoisasti reisiäni. Toinen ihminen astui yhtenä iltana julmasti kuononi päälle kun olin ottanut hyvän asennon sängyn alla niin, että kuononi pilkisti helmalakanan alta. Teen usein näin, jotta haistan jos syömistä tapahtuu lähimaastossa. Enhän halua kuitenkaan jäädä ilman juustonpalaa tai viilipurkin pohjallisia unieni takia. No - tämän nerokkaan asentoni vuoksi naamalleni sitten tallotaan. Ei kai se tahallaan sitä tehnyt, mutta kuitenkin.
Kävin muuten siellä kyniksellä. Ei ollut yhtään kivaa. En tajua kuinka aina unohdan etten pidä eläinlääkärissä käynnistä. Olen ihan että jees kunnes joudun pöydälle ja ronkittavaksi. Sain kuitenkin antibioottikuurin, mutta jouduin keskeyttämään sen kun sain siitä niveloireita. Se oli kuulemma mahdollinen vaikutus purkin tekstin mukaan kuulemma. Mutta tarkkailemme tilannetta. Toivottasti en ihan pian joutuisi takaisin lekuriin.
Muuten siis asiat on mainiosti. Tänään käytiin Virnamäessä taas lenkillä ja käytiin me ihan hölkälläkin tuossa eilen. Ihmisellä oli ranteessaan vehje joka piippasi jos mentiin liian hitaasti. Oli aika haasteellista haistella viestejä ja jättää omiaan kun toinen porhaltaa menemään niin kovaa. Mihin meillä nyt niin kiire on - kotiin sitä kuitenkin aina päädytään ennemmin tai myöhemmin?
No joo, ei saisi valittaa. Kiva kun ulkoillaan ja tänään vähän palloiltiinkin. Tajusihan se ihminen miksi mä sitä eteiskaappia tuijotin. Mun lempipallo on siellä. Daah!
Näin siis meillä Turkkusessa,
Satsuuma
Ps: Kiitti terkuista Krista ja Ada. Olisihan se mainiota nähdä.
[ lisää kommentti ] | permalink |
( 0 / 0 )Huh huh,
Kaikenlaista aktiviteettia on piisannut ihmisten lomaillessa. Olin Kuhmoisissa mökkeilemässä, Mummolassa ja Simba-kaverini luona pitkän viikonlopun kylässä. Kuhmoisissa uin paljon ja pidin muuten yleisesti mökkikivaa. Mummolassa löysin uuden leikkikavarin naapurin Bobystä. Simban luona tapasin taas sellaisen pienen ihmisen jotka ovat aika höveleitä antamaan minulle herkkuja. Simballa ja minulla oli kompromissi arvojärjestyksestä niin, että minä pomotin sisällä ja Simba ulkona. Se myös jaksaa juosta aika paljon enemmän kuin minä. Yritin olla cool ja ihan kun se ei minua haittaisi. Minä olin kuitenkin parempi kerjäämään!
Lomallahan voi iskeä kaikenlaiset pienet lomaflunssat ja muut ja minäkin olen tainnut saada jonkin pöpön värkkeihini vedestä tai jostain. Huomenna joudun siis menemään kynikselle ja pissimään purkkiin. Onpa kivaa...
Vielä on kuitenkin lomaa jäljellä...
Palaillaan,
Satsupatsu
[ 1 kommentti ] ( 5 views ) | permalink |
( 0 / 0 )
Calendar
