Hyvää pääsiäistä! 
Kevättalvisia terkkuja täältä Turusta vielä!

Huomenna lähdetään pohjoista kohti ihmisen kanssa junalla. Tampereen vaihto vähän ressaa, kun siellä on niin kovin paljon sakkia lomien alla. Mutta mitäpä sitä ei koiraeläin tekisi päästäkseen pohjoisen hangille. Olen yrittänyt möyriä Turun onnettomissa lumilänteissä ja se on alentavaa. Tarvitsen kunnon hangen. Lappiin mentäessä aion olla ulkona koko ajan, siis vaikka yötkin. Ja makaan lumessa ja ulvon vapautta. Jollei ala pelottamaan. Sisälle voin mennä jos saan jotain erikoisherkkuja pääsiäisen kunniaksi. Lampillakin käydään mennen tullen Siiriä ja Sylviä katsomassa ja näyttämässä kissoille kuka todella on kukin...

Oikein kivaa pääsiäislomaa kaikille ja mehän tosiaan lomailla koko kuun loppuun kun nyt sitten lähdetään.

Satsuma


[ lisää kommentti ] ( 1 view )   |  permalink  |   ( 3 / 64 )
Satsu etsii seuraa 
Hohoi uusilta kulmilta!

Nyt ollaan siis muutettu tänne Hannunniitulle päin ja etsitään koko ajan ahkerasti uusia lenkkipolkuja. Uutta lenkittäjääkin etsitään, kun Jasminille tuli niin kiireinen kevät. Terkkuja Jasminille kuitenkin ja koita jaksaa koulussa!

Lumi tuli maahan ja paikat alkoivat näyttää heti paremmilta. Lumellahan voi tehdä vaikka mitä ja mä en ainakaan saa siitä ikinä tarpeekseni. Ensinnäkin sitä voi syödä, sitten siinä voi möyriä ja sitten sitä voi vielä jahdatakin. Olen siis ihan onnessani. Nyt ihmiset, lopettakaa heti se ilmastonmuuttaminen tai mä suutun. Lunta Turkuun tulevaisuudessakin!
Tää olisi mun vaalilause jos koiria otettaisiin ehdokkaaksi.

Laihis etenee edelleen ja kylkiluita voi jo löytää meikäläisestä jos oikein etsii, mikä kuulemma on merkki laihtumisesta. Mä kyllä pidän vähän täyteläisemmistä linjoista.

Sitten vielä suru-uutisia. Yksi mun nöffikavereista - Saimi - nukutettiin ikiuneen toissapäivänä pahan nivelrikon vuoksi. Siiri-kaverilla on kuulemma kovin ikävä sitä ja varmasti Sylvilläkin, vaikkei se sitä arvokkaana rouvana niin näytä. Oikein paljon voimia mun kaikille kavereille siellä Lampilla niin koiraeläimille, kuin ihmiseläimillekin. Saimi oli ihana tyttö ja se me muistetaan aina.

T: Satsuma kertsistä.

[ lisää kommentti ] ( 4 views )   |  permalink  |   ( 3 / 75 )
Voihan vene, jouduin laihikselle! 
Onpa kivaa, olen kuulemma lihonut talven (?) aikana ja niinpä jouduin nyt laihikselle. Omasta mielestäni olen aivan täydellisessä kunnossa riippumatta siitä mitä muut sanoo. Pötkylämäinen olemukseni on viehkein mahdollinen eikä siitä sovi tinkiä senttiäkään. Koska kuitenkin olen ihmisen ruokahuollon armoilla olen nyt joutunut tinkimään sekä nappuloiden määrästä, että herkuista. Tämän tekee erityisen julmaksi se, että ihmiset itse mässäilevät herkän nenäni edessä. Eilenkin meinasi silmät pullahtaa päästä ja kuolalammikko kasvaa Littoisten järven kokoiseksi, kun ihmiset pistelivät poskeensa herkullisia hamppiksiaan. Onneksi sain sentään pari suolakurkkuja tuijotukseni avulla.

Laihiksen vuoksi en ole osannut nyt oikein ajatella muuta kuin ruokaa viime aikoina. Tietysti keppejä ja palloja ajattelen jatkuvasti myös. Joku siivosi suurella vaivalla hankkimani keppikokoelman pihasta ja joudun aloittamaan ihan alusta. Toisaalta matot vietiin lattioilta ja tavaroita on pakattu laatikoihin. Epäilen että nyt taas ollaan vaihtamassa kotia...Kyllähän muuttostressiselle koiralle pitäisi nakki tai pari antaa lohduksi eikös niin?

Terveisin Satsuma "mä-en-ole-koskaan-saanut-mitään-ruokaa" Turusta.

[ lisää kommentti ] ( 1 view )   |  permalink  |   ( 2.9 / 75 )
Supikaveri tuli ja meni 
Moi,

Mulla on taas aikaa blogata - toisin kuin viime viikolla, kun olin koko viikon lapsenlikkana. Aikamoinen hoidokki oli mulla, raju ja kaksi kertaa mua painavampi. Yritä siinä sitten pitää jöötä. Onnistuin kuitenkin, koska olen aika suuri sisäisesti. Kaverin nimi oli Zurab ja se saapui meille Viipurista. Viipurissa on aika huono tilanne tällä hetkellä, koska Olgan joka koiria siellä auttaa, talo paloi uutena vuotena. Mukana meni paljon minunkin lajitovereita. Todella surullista. No, me sitten otettiin sieltäpäin toi kakara meille etsimään kotia, ja nopeasti se kodin sitten löysikin. Nyt sen nimi on Supi ja se asuu Vorssassa. Sillä on kuulemma ihan oma piha joka on suurempi kuin meidän. No, meidän piha on ihan täyteen pissitty ja kakittu, kiitos kakrun ja mua vähän ällöttää.

Selkä meni vähän jumiin hoidettavan kanssa painimisesta ja olen yrittänyt viestittää ihmiselle, josko se vois soittaa paikalle sen kivan ihmisen joka hieroo mua. Ois kyllä tarvetta. Sain myös kummallisen kipukohtauksen joka johtuu kuulemma ilmasta vatsassa ja nyt syön pari päivää vain riisiä ja kanaa sekä tasapainottavia tabuja.

Olen myös jotenkin ymmärtänyt, että oltaisiin mahdollisesti muuttamassa, mutta en ole aivan varma minne ja milloin. Voi kuitenkin olla, että joudun takaisin rivarista kertsiin. Toisaalta, en ole osannut tuota pihaa oikein käyttääkään. Tyhmäähän siellä on yksin möllöttää, kun ei ole tottunut. Mä olen kuitenkin aika seurallinen koiraeläin.

Niin ja mut löytää muuten facebookistakin nykyään. Lisää FB kamuja mulle!

Karvaisin terveisin,

Satsupatsuke



[ lisää kommentti ] ( 4 views )   |  permalink  |   ( 3 / 85 )
Uuden vuoden satsuilut 


Sutsisatsi, uusi vuosi. Hei vaan taas ja antakaa anteeksi, olen blogannut aika huonosti viimeaikoina. Syyt ovat hyvät, olen nimittäin matkustellut eli avartanut maailmankuvaani. Ensimmäisenä kohteenani oli Pori - tuo merellinen helmi, jossa olin karvaisemman ihmisen kanssa. Siellä oli mukavia uusia puistikoita ja jätin sinne muutaman viestin paikalliskoiruuksille.

Pidempi reissuni suuntautui kuitenkin Pohjanmaalle, jossa olen ennenkin lomaillut. Siellä on kaksi kissakaveria, kolme suurta nöffi-orjaa ja mukavia ihmisiä jotka antavat minun nukkua sängyssä ja syödä välillä herkkuja. Aivan mahtava paikka, suosittelen. Olin siellä jouluna ilman vaki-ihmisiäni ja selvisin hienosti. Orjat söivät ensimmäisen kinkun eteisestä, mutta onneksi sitä hankittiin lisää. Valtasin myös sohvan, kuten alla olevasta kuvasta näkyy.

Uutena vuotena oli myös mitä mainiointa olla hiukan landella – siellä kun ammutaan vähän vähempi niitä ikäviä raketteja joita pelkään. Kuitenkin sen verran sain angstia aikaiseksi, että kotimatkalla autossa pelkäsin tievaloja. Ne kun viuhahtavat niin pelottavasti ohi. Olen ajatellut oppia meditointia jatkoa varten, sillä eihän se nyt käy että tällainen maailmanmatkaaja ryhtyy matkustamista pelkäämään.

Nyt kuitenkin ollaan takaisin normimeiningissä. Jotain huhuja kuitenkin olen kuullut, että joku hoitolaistapaus olisi ehkä taas tulossa häiritsemään kotirauhaani. Minäpä näytän sille närhen munat.. jollei se ole kiva siis.

Satsuuma


[ lisää kommentti ] ( 1 view )   |  permalink  |   ( 3 / 78 )

<< <Edellinen | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | Seuraava> >>