Yksi asia on kuitenkin pyörinyt mielessäni jo pitkään. Nimittäin se, kuinka mukavia tyttöjä meillä on käynyt vuosien saatossa ja nytkin minua lenkittämässä. Emäntä ei aina ehdi viedä minua kunnolla metsälenkille ja varsinkin nyt vauvan ja vaunujen kanssa se on melkein mahdotonta. Onneksi minulla on siis ollut ilo tutustua ja näyttää hienoimmat keppipaikat ja möyrimishanget ja nurmet jo neljälle ulkoiluttajatytölle.
Ensimmäinen ulkoiluttajani oli Krista, jolla on nykyään jo useampi omakin koira. Välillä silloinen ainoa koira Ada kävi kanssammme Aurajoen rannoilla lenkillä. Krista muutti sitten pois kaupungista ja jätti meidät tänne ikävöimään. Mutta luulenpa että hän sai juuri sellaisen kodin ja perheen lisäkoirineen kuin halusi, joten olen kyllä iloinen hänen puolestaan.
Toinen ulkoiluttaja oli vähän nuorempi Jasmin, jolla oli myös oma koira. Hän tuli aivan toiselta puolelta kaupunkia minua ulkoiluttamaan ja tutustuimme yhdessä Halisten metsiin jonkin aikaa. Sitten me muutimme ja Jasminilla alkoi olla koulun kanssa kiireitä, joten laitoin seuranhakuilmoituksen lähikaupan seinälle.
Sitä kautta sitten löytyikin kolmas ulkoiluttajakaveri Laura, joka vei minua pitkille lenkeille Jaanille ja lähikallioille. Laura onneksi asui ihan lähellä, mutta taisin tartuttaa häneen koirakuumeen. Niinpä Laura hankki oman koiran, Siirin ja muutti vielä kaupungistakin. Me nähdään kuitenkin vielä toisinaan ja Siiri kävikin täällä viime viikolla. Rohkaistunut oli pieni kyllä sitten talven.
Neljäs ja nykyinen ulkoiluttaja on Emmi joka vie minua tosi pitkille lenkeille metsään ja käydään me joskus yhdellä nuorisotalollakin. Emmikin löytyi lähikaupan ilmoitustaulun kautta ja on nyt käynyt minua viemässä tämän kevään. Olemme tutustuneet yhä paremmin viime aikoina ja ilahdun kovin hänen näkemisestään.
Eli olen tosiaan onneneläin kun olen saanut näihin kivoihin tyttöihin tutustua! Kiitos siis kovin aikaisemmille ja nykyiselle ulkoiluttajalle.
Satsupatsu
[ 2 comments ] ( 31 views ) | permalink |
( 3.2 / 20 )
Calendar
