Olen toipunut kummallisista kipukohtauksista mutta otan edelleen vähän rauhallisemmin. Kai kyseessä sitten oli selkäjuttu, kun kipulääkkeet viimein auttoivat. Kiitos huolenpidosta suvulle, naapureille ja kamuille.
Olen aika tottelevainen kooki ja helppo tällaisessa lapsiperheessäkin. Osaan väistää vauvaa joka meinaa vyöryä päälle ihan nätisti ja seuraan ulkona nätisti ilman hihnaakin useimmiten. Kuitenkin tämmöisen helppohoitoisuuden toisena puolena on että olen vähän säikky. Ainakin ääniä pelkään kovin, jos ne on kovia.
Äänistä ikävimpiä ovat tietysti ilotulitteet. Uutena vuotena pitää taas päästä maalle pakoon pahinta pauketta. Mutta joskus huonona päivänä pelkään jopa maton tamppaamista. Jos oikein pelästyn, en kyllä enää kuule mitään ja pyrin vain piiloon. Tampereellakin pelästyin kun joku J. Karjalainen bändeineen teki sound checkiä ja paukutti rumpuja Pyynikillä. Ei siinä auttaneet selitykset vaan pötkin pakoon aikaan kovaa ja omistaja sai juosta näiden töppöjalkojen perässä.
Joitakin ääniä toisaalta en pelkää, mutta on ihan pakko vähän haukkua niitä kuitenkin. Olennaisin on tietty ovikellon ääni - oli se sitten kotona, vieraissa, telkkarissa tai motarilla ajaessa radiossa.
Myös telkkarissa haukkuvat koirat pitää komentaa hiljaisiksi ja välillä vastailen naapurin koirien kutsuun kun ne ulkoilee ilmoitellen itsestään.
Yksi parhaista äänistä on kuitenkin viilipurkin avaamisääni. Saan aina nuolla kannen ja se on aika herkkua.
Satsu viilinystävä
[ 1 kommentti ] ( 17 views ) | permalink |
( 3.5 / 11 )Moi kaikki,
Olen viime päivinä voinut hiukan huonosti ja saanut kummia kohtauksia. Tänään kävimme eläinlääkärin päivystyksessä ja lääkäri epäili selkänikamien siirtymää ja määräsi aika tujut lääkkeet. Näinkin sitten pikku-ukkoja pitkin päivää enkä oikein uskaltanut ulkoillakaan.
Vahvasta kipulääkkeestä huolimatta sain uuden kohtauksen ja nytkin olo on vähän levoton. Omistajat ovat nyt tehneet nettidiagnoosia ja voikin olla että minulla olisi epilepsia petit mal. Eli lievä versio. Tarkkailemme asiaa vielä, mutta toivon ettei minun tarvitsisi tästä kovin enää kärsiä, ei nimittäin ole kivaa.
Koirana olossa on hankalaa kun ei osaa kertoa minne kolottaa tai sattuu ja sitten ihmiset yrittävät arvailla ongelmiamme. Maanantaina viimeistään jollei tila pahene menemme vähän valistuneempien ihmisten eli eläinlääkärien tutkittavaksi uudelleen. Tai siis siellä sitten arvaillaan.
Mutta näin minulla nyt täällä, voisi mennä paremminkin.
Kaunista syksyä kaikille kuitenkin ja kerron täällä lisää kun hommasta jotain selviää. Nuyt lepäilen ja otan iisisti. Se auttaa oli ongelma mikä vain.
Satsuma
[ 4 comments ] ( 38 views ) | permalink |
( 3.1 / 26 )Moi,
Olen iän mukana vähän känkkäränkkäistynyt, myönnän sen. En enää aina jaksa kiinnostua uusista koiratuttavuuksista ja varsinkin miehenpuolet jotka melkein esittäytymättä tunkevat nokkaansa hanuriini ovat rasittavia. Annan sen myös näkyä ja kuulua. Voisiko sanoa, että harrastan jopa jonkinlaista remmiräyhäämistä parhaimmillaan.
Joskus myös joudun ihan tappeluun. Egoni on niin suuri, että se korvaa puuttuvaa massaa. Minulla on muutama tuttava, joiden kanssa aina pitäisi koetella asemia. Ihmiset eivät kuitenkaan tätä ymmärrä ja ovat kovasti puuttumassa koiramaisiin välienselvittelyihin.
Toisinaan kuitenkin äksyilyni johtuu suurimmilta osin huonoista fiiliksistä. Kuulkaas, jos lonkkaa kolottaa ja selkä on jumissa, niin kyllä sitä vähemmästäkin hermo menee. Ei se tietty ole tielleni joutuvan syy jos olen aikaisemmin kirmaillut itseni ihan jumituksiin, myönnän. Anteeksi siis kovin kaikille kyykytetyille, en ollut aivan oma itseni.
Omistaja voi kuitenkin onneksi noita jumituksia helpottaa. Voi antaa vähän hierontaa ja venytellä kipeitä koipia. Ja antaa särkylääkettä, joka maistuu pahalta, mutta toimii. Tällainen töppöjalkamalli nimittäin on aika helposti jumittava, joten siinä on tropit tarpeen.
Mutta hei, hymyillään kun tavataan.
Satsu
[ lisää kommentti ] ( 6 views ) | permalink |
( 3.2 / 21 )Tänä eläin lähtee ylihuomenna Viroon ja jo huomenna "mummolaan". Ikävä puoli oli punkkilääkitys, joka piti laittaa, mutta ehkä se kannattaa.
Tässä kuva mun kesäluukista, joka on vähintäänkin maanläheinen. Lämmintä (vaan ei liian) kesää kaikille joilla kesä on!
Terkuin,
Satsuma
[ 2 comments ] ( 20 views ) | permalink |
( 3.2 / 26 )Moi kaikki ja anteeksi taas pitkä tauko bloggaamisessa. Kevät on koiraeläimellekin kiireistä aikaa.
Yksi asia on kuitenkin pyörinyt mielessäni jo pitkään. Nimittäin se, kuinka mukavia tyttöjä meillä on käynyt vuosien saatossa ja nytkin minua lenkittämässä. Emäntä ei aina ehdi viedä minua kunnolla metsälenkille ja varsinkin nyt vauvan ja vaunujen kanssa se on melkein mahdotonta. Onneksi minulla on siis ollut ilo tutustua ja näyttää hienoimmat keppipaikat ja möyrimishanget ja nurmet jo neljälle ulkoiluttajatytölle.
Ensimmäinen ulkoiluttajani oli Krista, jolla on nykyään jo useampi omakin koira. Välillä silloinen ainoa koira Ada kävi kanssammme Aurajoen rannoilla lenkillä. Krista muutti sitten pois kaupungista ja jätti meidät tänne ikävöimään. Mutta luulenpa että hän sai juuri sellaisen kodin ja perheen lisäkoirineen kuin halusi, joten olen kyllä iloinen hänen puolestaan.
Toinen ulkoiluttaja oli vähän nuorempi Jasmin, jolla oli myös oma koira. Hän tuli aivan toiselta puolelta kaupunkia minua ulkoiluttamaan ja tutustuimme yhdessä Halisten metsiin jonkin aikaa. Sitten me muutimme ja Jasminilla alkoi olla koulun kanssa kiireitä, joten laitoin seuranhakuilmoituksen lähikaupan seinälle.
Sitä kautta sitten löytyikin kolmas ulkoiluttajakaveri Laura, joka vei minua pitkille lenkeille Jaanille ja lähikallioille. Laura onneksi asui ihan lähellä, mutta taisin tartuttaa häneen koirakuumeen. Niinpä Laura hankki oman koiran, Siirin ja muutti vielä kaupungistakin. Me nähdään kuitenkin vielä toisinaan ja Siiri kävikin täällä viime viikolla. Rohkaistunut oli pieni kyllä sitten talven.
Neljäs ja nykyinen ulkoiluttaja on Emmi joka vie minua tosi pitkille lenkeille metsään ja käydään me joskus yhdellä nuorisotalollakin. Emmikin löytyi lähikaupan ilmoitustaulun kautta ja on nyt käynyt minua viemässä tämän kevään. Olemme tutustuneet yhä paremmin viime aikoina ja ilahdun kovin hänen näkemisestään.
Eli olen tosiaan onneneläin kun olen saanut näihin kivoihin tyttöihin tutustua! Kiitos siis kovin aikaisemmille ja nykyiselle ulkoiluttajalle.
Satsupatsu
[ 2 comments ] ( 31 views ) | permalink |
( 3.2 / 20 )
Calendar
